keskiviikko 27. lokakuuta 2010

and the world keeps turning slow

Iltaa.

Päivän aktiviteettini oli ystäväni Alma.
Iltapäivä kiiti kuin laukkaratsu meidän kokoontuessamme ensimmäiseen (epä)viralliseen Ruokaraatiimme.
Arvostelun kohteena olivat erilaiset jogurtit. (tässä teille true oikeinkirjoitus, se on jogurtti, ei jugurtti eikä jukurtti, älkää uskoko Demiä.)

Muutamia hetkisiä S-Marketin jogurttihyllyn edessä sykittyämme päädyimme tällaisiin.


Taustalla Naku. Nakua ei maisteltu.

Ensimmäinen, tuo Luonto+ mustikka-banaani oli Alman sanoin viherpesua. Niin-pä. Plus se oli epäilyttävää. 
Liian kevyttä.
Liian vähän mustikkaa.
Söisi sitä kuitenkin nälkäänsä, joten seiska.

Ihana lakka-juustokakku oli puolestaan Ihanaa. Okei, onhan nämä kevyesti kaukaa haettuja nämä panna cottan/tiramisun/juustokakun/munuaisen/kävynmakuiset jogurtit, koska c'mon, ne ei koskaan maistu niiltä. Hyvältä ne maistuu silti, en valita. Kahdeksikko tälle.

Jacky Makupala lakritsi-toffee, AHH tätä nostalgiaa. Nämä olivat juurikin niitä 'käyttäydy kiltisti niin saatat saada jotain kivaa' -palkintoja.
Pirun hyvää. Kermaista. Maistuu lakritsille. Kasipuoli. (naurahdin kevyesti itse kun kuvittelin ä:n pisteet sanan 'kasi' päälle.)
... mutta tämä määrä lisäaineita luultavasti johtaa jonkin sortin ennenaikaiseen ja kivuliaaseen kuolemaan. Ihan varmasti.

Valion mansikka-vadelma kerrosjogurtti oli loistavaa. Niin hyvää jogurttia. Yhdeksän ja plussa perään ihan silkasta ilosta.

Valion Vanilla hedelmärahkavaahto, ruokaorgasmi. Ei mitään käsitystä mille hedelmälle se maistuu, mutta eipä hirveästi näyttänyt haittaavan kun euforisen lasittuneet katseet silmissämme lapoimme sitä kuolaaviin kitoihimme. Kipakkata. Eksoottista. 
Yhdeksän. En tosin muista miksi se sai vain ysin, olisi se ansainnut enemmänkin.

Lopun epic failit olivat molemmat ingmania. Te ette osaa.
Mansikka-vanilja kevytviili oli kuvottavaa. Kahden lusikallisen jälkeen loppu meni pienelle ystävälleni, biojäteastia Gennadille.
Susette chocolate cookie-vanukas maistui palaneelta. (Ja missä se keksi on?) No, at least, se kermavaahto siinä päällä oli ihan jees.

Loppuilta sujuikin kutoessa ja kuunnellessa Au Revoir Simonea unohtamatta perusteellista ihmisanalysointia.



 Ihania naisia!







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaikenlainen faniposti tänne.