perjantai 30. maaliskuuta 2012

Tsajajajajajjajajajajajajajajaja


"Ostaisitko tältä mieheltä käyttämättömän keikkalipun?"...

MINÄ OSTIN.

AI JAI JAI.

No netistä ostin. Alakatsomoon. Mutta silti. Voitto sekin, kun pelkkiä permantopaikkoja puhelimitse myyvä Tiketti huuteli eioota 9:07...

Ei, tässä postauksessa ei ole muuta sisältöä kuin että Nickelbackia katsomaan ensi syyskuussa.


maanantai 26. maaliskuuta 2012

sitä sun tätä ja vähän muutakin

Jösses mitä pyöritystä.

No nyt on tullut yliopittua ihan riittämiin, ja täytyy kyllä myöntää että yhden jos toisenkin kerran olen toivonut, että Suomessakin suosittaisiin perusjenkkiläistä monivalintakoetta. Ei nimittäin paljoa naurata siinä kriittisessä vaiheessa, kun oikea käsi kramppaa 14.00 ja vielä on puolitoista esseetä kirjoittamatta.

Lisäksi ylimääräistä stressiä on lähes jokaisella kerralla tuottanut inhottava vessan ovi. Ylioppilaskokeissahan vessaan mennään niin, että ovi on raollaan (ahdistavan intiimiä jopa kaltaiselleni vapaamieliselle) ja meidän koulussamme tosiaan tuo ovi ei pysy kiinni kunnolla.
Tällä tiedolla ei ollut minkäänlaista arvoa. Ei edes viihdearvoa.


Viimeisenä kirjoituspäivänä kuitenkin päätin, että jotain iloa tästä scheissesta on revittävä, ja niinpä otin aivan maksi-vitun-maaliset eväät.

Menyy:
Luomuohraleipää neljällä erilaisella päällisroippeella
Rommileivos
Korvapuusti
Eräänlainen pitkänomainen kauraomena-asia
Viinirypäleitä
Luumuja (keltaisia tietty)
Saksanpähkinöitä
Vadelmasuklaata (tummaa, mitäs muutakaan)
Jogurttimustikoita
Smoothieta
Mehua
+ vesi ja kahvi.

Pitäkää roiskeläppänne, meikä panostaa.

Tuo osuus elämästä on kuitenkin sooooo last season ja nyt keskityn olennaiseen.




Tuo nyt oli kyllä aika pitkälle ihan vitsi vaan. Oikeasti pelaan Trivial Pursuitia, lipitän Herrljungaa surren S-Marketin Somersbyvajetta, katson Supermarjoa ja Satuhäitä, leivon ajankulukseni, luen kaunokirjallisuutta, pohdin miten hauskaa olisi jos Immanuel Kantin sukunimi olisikin Cunt, ja lasken päiviä ihanaan, ihanaan Irlantiin. 

Med vänlig hälsning,
Laura




 
  

sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

MLN


Viime aikoina olen retkeillyt mm. lumisilla kallionkielekkeillä ja grillillä.

Ensi kuulle on kuitenkin varattu matka Milanoon. Epämilkshakespearemaiseen tapaan kirjoitan vain pyytääkseni teiltä apua: mitä muuta siellä kannattaa tehdä ja nähdä kuin syödä niin paljon jäätelöä kuin ehtii?

Nyt poistun viettämään torstaita. Olipas taas hyvä idea viettää torstai-sunnuntai käänteisessä järjestyksessä. Kivat kolme vapaapäivää, mutta tänään pitäisi viettää arkea ja muka oikeasti kirjoittaa joku niinkutsuttu kurssitehtävä. Noh, yritän innostua siitä, koska tää on mun pääaine. Jännä muuten, että jostain syystä epäilen, ettei puolet ystäväpiiristäni vieläkään tiedä, mitä opiskelen...

keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Laimee tyyppi


VIIKONLOPPU.

Sietääkin olla.

Okei joo olis kaikenlaista treeninkiä ja häppeninkiä ja tapaamista ja tavaamista ja ennen kaikkea koulutehtäviä (anteeksi siis akateeminen tiedeyhteisö) ja puhtaaksikirjoitettavia pöytäkirjoja ja sen sellaista mutta toisaalta aurinko paistaa ja posti toi uuden Josiah Leming -paidan

ja vieläkin hihityttää se mitä ystävä minusta sanoi eilen, nääs:

kohta alkaa olla se tilanne etten hämmästy mistään mitä teet

(enkä kerro mikä kirvoitti tämän kommentin, mutta sen verran voin paljastaa, että eipä uskoisi että mullakin on hygieniapassi mutta en mä muita vaaranna älkää huolehtiko).


Ja pohdin myös, että: "pitäis heittää kaikki sellaiset vaatteet pois joissa ei haluaisi esiintyä jude law'n edessä. tms. tulis oikeesti luovuttua vanhoista rumista yöpuvuista."

Tykkäsin muuten Justin Bieberistä facebookissa ja opiskelukaveri huolestui heti: Please sano, että sä tykkäät Biebsistä ironisesti? Pliis?

lauantai 10. maaliskuuta 2012

What Can We Do With A Drunken Sailor

Haluatteko kuulla, mikä on tänä keväänä ja kesänä muotia.

Kerron silti.

Homman nimi on nimittäin se, että ihan sama vaikka kulkisi silmät ummessa muodin suhteen (niin kuin minä teen), tämän yhden ilmiön kanssa ei voi osua harhaan. Se tulee joka vuosi. Joka hiton vuosi. Ja aina se on raikas ja trendikäs.

Seilorityyli.

Sanokaa minun sanoneen.

Mutta koska kaikki Googlen tuntemat seilorityylikuvat ovat yksityishenkilöiden muotiblogeista, saatte kuvan Vuoden Sketsihahmosta.


Sitä paitsi kyllä te tiedätte, miltä seilorityyli näyttää. Samalta kuin joka vuosi.

(Jos se tulisi pinnalle
(pun unintended, mutta miettikää niitä pinnalle nousevia seiloreita: makaaberiudessaan aivan hurjan hauskaa) vaikka kerran kymmenessä vuodessa, saattaisin jopa pitää, mutta kaikki mikä tulee kerran vuodessa tai useammin on ärsyttävää. Miettikää vaikka joulupukkia. Mutta älkää pääsiäistä, koska pääsiäinen on jees.)

keskiviikko 7. maaliskuuta 2012

Tiskiviikon tunnustuksia

Internetistä tilaamani The Hunger Games Trilogy Box Set saapui. Ihasteltuani näppärää taiteltua pahvia, johon se oli tyylikkäästi pakattu ja josta saan hurjat määrät postikorttipohjia, kirjoitin post-it-lapulle, ettei tuota muovia sitten sovi repiä ennen kuin laskentatoimen luentodiat ja ulkoisen viestinnän monisatasivuinen tenttikirja on luettu ja mieluusti ymmärretty. Jospa vähän motivoisi.

Tämä elämä alkaa olla kuin mitäkin double-entry bookkeepingiä (tiedän, että metafora on huono, mutta sallikaa se minulle, haluan vain kuvata informaation sijoittamisen monimutkaisuutta), kun pohdin mistä näkökulmasta mihinkin kanavaan kirjoitan. Saatan avata facebook-ryhmän ja alkaa kirjoittaa hauskaa anekdoottia, ja sitten cutpasteankin koko homman aivan toiseen ryhmään, tai copypastean, tai päätänkin laittaa vain tekstiviestin yhdelle ihmiselle. Avautuja kun olen, tekisi mieli sanoa kaikille kaikki. Ja sitten tulee vahingossa tehtyä niinkin, että avaudun tietyille ystäville vain tietyistä asioista, ettei tarvitse selittää kaikkea montaa kertaa vaan jokaiselle kehittyy asiantuntemus tiettyyn elämäni osa-alueeseen. Eikä se ole kovin hyvä asia.

Bloggaamisen suhteen olen saavuttanut jonkinlaisen mielenrauhan, kun vahingossa tulin aloittaneeksi pari oheisblogia. Aina ne tuntuvat lähtevän siitä, että on ystävä, jonka kanssa saa mahtavan idean. Profiilini kautta löytyy, jos tätä shaibaa haluaa tupla- tai triplamäärän ;) Milkshakespearen postausmäärää tämä ei muuta, auttaapahan vain säilyttämään edes suunnilleen alkuperäiset linjaukset, kun epätoivo on eriytetty siinä missä myös harhaisen ruusuiseksi luotu elämän muotokuva. Tämä rakas blogi, jota nyt luette, joutuu edelleen kestämään kaiken epähauskuuteni, joskin uskoisin juuri tämän epähauskuuden olevan osittainen syy siihen, että teitä lukijoita on jo 24. Tai sitten istutte siellä venailemassa Lauran päivityksiä ja kiroatte minun tylsyyttäni, ei sekään väärin ole! Pus kaikille motiiveista riippumatta <3

Oho, eihän minun pitänyt ruveta bloggaamaan juuri nyt, kun nyt minun piti lukea sitä laskentatoimea ja sen vuoksi koneenkin avasin. Hitsin pimpulat. Noh pitäähän se tentin reputtaminenkin joskus kokea, perjantaina taitaa olla hyvä aika.

Bloggaaminen nyt vain sattuu olemaan yksi lempiasioita maailmassa.


Tarvitsisin muuten tiistain ja keskiviikon väliin esim. tiskiviikon. Keskiviikkoisin minulla on taipumusta tuijotella seinää ja velloa eksistentiaalisessa kriisissä, joten olisi kiva, että tällaista toimintaa varten olisi ihan oma päivä, jonka jälkeen voisin sitten jatkaa oikeaan, tuotteliaaseen keskiviikkoon.

torstai 1. maaliskuuta 2012

Oi katsopas vaari tuota karhukaista

Pidemmittä puheitta:

Lempieläimeni, top5.

fur real.


5. Pingviini




4. Marsu




3. T-rex






2. Karhukainen


- Karhukaiset voivat lisääntyä sekä suvullisesti että neitseellisesti.

- Suurin osa karhukaisista on kasvin- tai bakteeriensyöjiä, mutta on myös petoja. Karhukaisten suuosat ovat veitsenterävät. Niillä ne poraavat reiän kasvi- tai bakteerisoluun, ja sen kautta solun sisältö imeytyy karhukaisen ravinnoksi.

- Karhukaiset ovat erittäin kestäviä eläimiä, niitä on tavattu kuumista lähteistä, Himalajan huipuilta yli 6 000 m:n korkeudesta, ikijään alta ja valtameren pohjasta yli 4 000 m:n syvyydestä.

(lähde: wikipedia)





Mutta toteemieläimeni on



1. Tämä kala