sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Lyrics



Bla blau Näitä Päiviä mä pystyn aina muistamaan
je jeaa ja nää päivät tulee pysyy mun muistoissa
Ja näitä Päiviä mä kelaan mun mielessä
Näitä Päiviä, näitä Päiviä

Ja aina seuraava aamu
sarastaa taivaalla
nää kaikki on Päiviä vaan

Nyt uudet tuulet puhuu ja mennyt on aika
Vaikkei eilisest ois sulle jäänyt käteen mitään lainkaan
Niin nyt näet miten aikas on edessä vielä
Ja huomaat miten elämä on Päivien viemää

Nyt uusi tähti taivaalle on syttynyt jälleen
Muista tänään täällä elät vaan tälle elämälle
Elä täysil, anna elämäs eteenpäin viedä
Elä täysil, elämä on Päivien viemää

Päivin öin kun tuntea mä saan,
kätes hellän mutta voimakkaan

Olin poika nimeltä Päivi
Enkä tiennyt oonko Roomeo vai Juulia
Olin poika nimeltä Päivi
Tahdoin vain suudella sun maalattuja huulia

Päivinä jolloin mikään ei tunnu miltään
Petät ystäviäs, kusetat niitä

Pidän pääni, mut en tiedä onko sekoomas se,
mä piiloudun Päiviks himaan, täältä eroon kaikest.

Odotan parempia Päiviä, ja mä toivon et niil on jotain väliä.

Koitan repii iloo näin
Päivin joka ikisest sekunnista.

Tähän asti jääny vaan mun omat kokemukset käteen.
Ja siin sit pitäs selvitä Päivist ja dilemmoista,
elävän ulos kaupungin ilmapiiristä ja valoista.

Kaikki vielä lievää, Päivien viemää

Tee minun Päivistäni yöt
ja ota viereen nukkumaan
tee minun Päivistäni yöt
niin silloin luonas olla saan

Päät alas kaupungissa,
kiljukaa kovaa!
Tulemme rikkomaan sääntöjä,
ei enää Päiviä tuhlattavana!
Joten meidän täytyy liikkua,
aiomme pitää hauskaa.
Ei enää Päiviä tuhlattavana!

Näitä Päiviä on jo liikaa


(Koska ei mulla mitään oikeaa sanottavaa ollunna.)

torstai 24. helmikuuta 2011

warn me when forever starts to end

Buenos tardesta vaan. (hyvänen aika, en uskonut alentuvani tähän)

Minun pitäisi olla lukemassa ranskaa, mutta syystä tai toisesta koen tämän nyt huomattavasti tärkeämmäksi. Oikeastaan minkä tahansa, että nyt jos teillä on kaventamattomia housuja, täyttämättömiä plussakorttihakukaavakkeita tai muuta sellaista niin cmon, bring 'em to me.
Ratkaisen ovelasti kuitenkin tämän maallisen tuskan ongelman ja jätän menemättä kokeeseen.

Miia onkin iloisesti jo postannut kuvan perseestäni, mutta koen silti tarvetta postata myös kokovartalokuvaa antiprinsessa Laurasta viime perjantailta. (Vaikka onhan se perse se tärkein, en kiellä.)



Anteeksi laatu, mutta jos niitä hääkuvan näköisiä ei lasketa, ei ole nyt parempaakaan. 
Jatkot olivatkin sitten Asia Erikseen, eikä onneksi minusta olekaan juuri kuvia sieltä. Ja mikäli mietityttää, niin ei, asiaan ei vaikuta erinomaiset alkoholinkäyttötaitoni. Mutta noin pääpiirteittäin, raskas työ vaatii raskaat huvit.


tämä tuli todettua 



kuten tämäkin


Niin, oikeastihan minulla ei ole muuta kerrottavaa kuin että love exists!
Ja se, että päivän naurut löytyi tästä failbook - Tom Hanks
Ja se, että jäin pohtimaan miltä tuntuu hieroa silmiä laitettuaan hevosen jalkoihin linimenttiä. Noh, mulla oli vahva visio siitä että ei ehkä hyvältä tunnu, mutta tein sen silti puolivahingossa. Ei tosiaan tuntunut.
Ja se, että ihan kohta on loma ja minua huolettaa, sillä minulla ei ole aikatauluja joiden mukaan lomalla elää. Tyhjää !


maanantai 21. helmikuuta 2011

e, e, nothing else to say




Paitsi että mulla on nyt räppärinimi: 6-Nipple.

Oon kuullut huhua että katu-uskottavaa on ottaa joku ruumiinosa taiteilijanimeksi ja lisäsin sitten siihen vielä ruotsinkielisen numeron alkuun kertomaan että ihan taviksia tässä ei olla määrässä eikä laadussa.

Pahoittelen, että pari pientä ystävääni joutui kuuntelemaan improvisoitua rap-esitystä (rape):
6-Nipple is black in town!!

lauantai 19. helmikuuta 2011

Dirty dancing



Minulla on nyt nolla aamua. Ylläolevassa kuvassa EI ole penkkariasuni.



Vapauteen kantamisesta huolimatta menin vielä perjantaina katsomaan, kun puolet pikkuhinaajista tanssi wanhoja, yksi juonsi ja yksi oli muuten vain kaunis.



Eilen olin niin väsynyt, että nukahdin puolen tunnin jälkeen, kun yritin katsoa kaukokatsaimesta elokuvaa, jonka olen jo pidempään halunnut nähdä. No, täytynee hankkia se jostakin muualta käsiini.



Olen juurikin niin ovela, joskaan en telenovela, että tämän kirjoituksen otsikko viittaakin tuohon elokuvaan, eikä esimerkiksi wanhoihin (vaikka muodostuukin hieno otsikollinen jatkumo Lauran edellisen kirjoituksen kanssa) tai keskiviikon ja torstain Fantan voimalla kuljettuun paikallisräkälän lattialla yksin Adam Lambertin tahtiin ja jossain vaiheessa jopa humalalla estonsa poistaneiden abitovereiden seurassa däänssäilyyn. Miksi minulta kysyttiin aamulla, onko hyvä olo? Ainoa, mikä jäi harmittamaan, on että tuolla paikallisessa ei ole tanssitankoa. Mutta ehkä se kaikkien kannalta on vain hyvä asia.



PS. Meidän isän Massey Ferguson -pipo on maailman ihanin ja haluan sen itselleni. Koska tätä lukevat kuitenkin lähinnä minut tuntevat ihmiset, voin saman tien antaa teille kuumaa kuvamateriaalia aiheesta.



Ps. Kyllä, se "kuuma" oli sarkastisesti valittu adjektiivi. Kuten huomasitte.

torstai 17. helmikuuta 2011

dancing queer

Miiasta tuli sitten tänään iso tyttö. 
Aamuja kuulemma nolla, jaksojakin taisi olla nolla, mutta nolla koetta on kyllä mokomaa huijausta, koska ei ole. Njähäh, ylppäriiiit !

Mutta.




huomenna. 
epic fail.


sunnuntai 13. helmikuuta 2011

'you're such a fucking cliché'

Kurjuuksien kurjuus.

Olen varmasti yksi maailman taitavimmista laiminlyöjistä.
Viime aikoina olen onnistuneesti laiminlyönyt koulutehtävät (käsittää siis koko kuluneen jakson, ollakseni rehellinen), kissan, siivouksen, painovirheilyn, kuntoilun ja mikä pahinta,
                                                                                                        ystäväni.



En tiedä miksi.
En tiedä, mitä tapahtuu.
En tiedä, missä olen
                 ..mitä teen
                    ..kuinka korjaisin vahingot
                       ..miten hän voisi antaa minulle anteeksi

                          ..ja miten saisin sinut tajuamaan





Mutta hei, olin vauvauinnissa ja pidin siitä todella. Jos jollakulla on tarvetta vauvauintiapuhenkilölle, soittakaa ihmeessä. 
Asiasta mursunnahkatakkiin, asiallinen lopetus teemalla eduskuntavaalit.

                                                                     Soini-vaalikone  

Kertokaa toki tuloksia. (siinä tapauksessa, että ne ovat sellaisia, mitä kehtaa kertoa. Jos olet esimerkiksi sataprosenttisesti samaa mieltä Soinin kanssa, on aivan sopivaa nauttia asianmukaista itsehäpeää jopa yliannostukseen asti.)       

    

Hellurei
Laura



lauantai 12. helmikuuta 2011

Ehdottamani Euroviisuehdokkaat

Kuulin huhua, että tänään valitaan Suomen ehdokas Euroviisuihin.
Alkukarsintoihin on päässyt esimerkiksi Jimi Constantine, eli kilpailulla ei ole mitään tekemistä sen enempää musiikillisen menestyksen kuin ulkoisten avujenkaan kanssa.



Huolimatta täydellisestä kiinnostuksen puutteesta kyseessä olevaa tapahtumaa kohtaan päätin koota Euroviisuehdokkaat Top 5 -listan, jolta sitten viisas valitsijaraati toivon mukaan poimii esiintyjän.


1. Munamies



Herkkä ja laulutaitoinen, oikea koko kansan muna.
Pilvi Poutaa lainaten: "Seksikkyyttä unohtamatta." Jonkunhan sekin kortti on pelattava.

Edustuskappaleeksi Oikeesti.


2. Scandinavian Music Group



Yllätysvetona aivan oikeita ja lahjakkaita muusikoita lavalle. Ei valoilmiöitä, ei pyroshow'ta. Kukaan ei jätä äänestämättä vain siksi, ettei osaa ääntää esiintyjän nimeä. Oikea ammattilainen vääntämään teksteistä luontevat käännökset romaniaksi ja venäjäksi.

Edustuskappaleeksi Joisin viskin ja nousisin.


3. Johanna Tukiainen



Tyhmempikin tajuaisi, että Suomi on valinnut itseironian tien esittääkseen vastalauseensa showbisneksen nuoruuden ja kauneuden ihannoinnille. Yolanda itsessään on Euroviisujen parodia.

Edustuskappaleeksi Lööppijulkkis.

Bonuksena vaihdetaan paluulipun määränpääksi Suomen sijasta Arabiemiirikunnat ja palkataan satunnainen Mohamad ryöstämään neidon passi. Sommoroo!


4. Notkistuneet Kahareidet



Kahden hengen yhtye, johon itse kuulun. Saisimmepa syyn aikatauluttaa abikevääseen duon ensimmäiset musiikkiharjoitukset.

Edustuskappaleeksi Tie Mun Eldoradoon.


5. Kiira Korpi



Face it.
Hän on ainoa suomalainen, joka on kerännyt myönteistä julkisuutta maailmalla sitten kahdeksankymmentäluvun.

Edustuskappaleeksi tilataan jotakin Risto Asikaiselta ja hankitaan anonyymi mutta taitava playback-laulaja.

--------------------------------------------

Kenet te lähettäisitte Wiisuihin?

Ps. Onneksi televisiosta tulee parempaakin. Onhan lauantai.

perjantai 11. helmikuuta 2011

Taidotonta tekstiä

En tahdo puhua tekstitaidon yo-kokeesta.

Enkä ensi viikon kuunteluista.




Minulla on uusi paistinpannu!
Sentään joku on pannu. Nimittäin se paistin. Huonoa huumoria osa 1.




Ostin tillikermaviilejä puoleen hintaan ja ne ovat vain kolme päivää sitten vanhentuneita!!
Oi onnea, oi onnea.
Google vei minut satunnaiselle Xbox-harrastajien nördäysfoorumille ja sen sipsithreadiin, on jaettava teidän kanssanne sieltä löytämäni arvio näistä:

"Herrasmieslastujen konkreettinen muoto kiteyttää koko perunalastukonseptin esanssin. Jokainen lastu on paksu, maukas siivu perunatarhan parhautta. Kermaviili mausteena toimii kuin se kuuluisa junan vessa, jonka me kaikki olemme oppineet tuntemaan. Pussi on pieni, mutta hengelliseltä painoltaan keskiverto suomalaisen keskipainon verran kulinaristista seksiä."


Kohta olisi hyvä hetki opetella englannin ja ruotsin kuunteluita varten hieman näitä kieliä. En varsinaisesti ole kielinaisia. Ainakaan ette voi todistaa, että olisin.
Käytännön vihje nuoremmille ystävilleni: aloittakaa aiemmin.
Se kielten opiskelu.

Just sayin' - Justin says.


sunnuntai 6. helmikuuta 2011

E niin kuin el...mukelmu



Koska Päivi Räsänen on. Ha? Ha!

Eilinen kului elmukelmussa.
Tänään piti mennä kirpuille, mutta eivät olleet auki vaikka aamusta ahkerina raahauduttiin, ja sitten piti muuttaa suunnitelmia ja loppujen lopuksi tehtiin juuri niin kuin aamulla oli luvattu ettei varsinkaan ainakaan tehdä. Eli rampattiin edestakaisin.
MUTTA nyt suurin osa tulevasta potkiais-/penkkariasustani on tiedossa.

SCORE!
Vaikka se ehkä goes hitusen edhardy niin ehkä tämä rikka onkin vain omassa silmässäni. Ettei kukaan voi ainakaan persoonallisuuden puutteesta syyttää.

Eilen katsoin myös elokuvan, jossa oli Ellen DeGeneres kyynisenä poliisina. Sanon tämän vain tehdäkseni suurimman osan lukijakuntaa katkeraksi, koska olisitte kuitenkin tahtoneet nähdä sen.
Olen juuri niin paha.



Seuraava Ellenin sitaatti on omistettu Huumepastorille: "I look at anything in nature and how things work - the stars, the pyramids - and I can't imagine that there's not some kind of design to it all. There's got to be something big that we don't understand. I do believe in Jesus. I believe in being good to one another. Life is about spending our time here contributing and not taking away. That's my faith."

...
Itsehän sain jokalauantaisen kuumuusannokseni katsomalla Putousta.
Aion mennä naimisiin Riku Niemisen kanssa.
Hän ei vielä tiedä sitä, joten älkää ilmoittako tästä hänelle kovin shokeeraavalla tavalla.

Sulake paloi tässä kirjoitellessani… Voi näitä elämän vastoinkäymisiä…

lauantai 5. helmikuuta 2011

olennaisettomuuksia

Hyvää iltaa! (Toivotus ei koske Perussuomalaisia, Kalpiksen hinnoittelijoita eikä sinua, joka olit vienyt viimeisen inkiväärioluttölkin vakiomarketin hyllystä. Häpeäisit.)



Viikko huipentuu tänään juhlittavaan asserin nimipäivään. Onnea myös muille Acereille.
Männäviikolla on kuitenkin tapahtunut kummallisia asioita.

Sain käsittämättömän kiihkeän stalkkeri-ihailijan (se myös meni yhtä nopeasti kuin tulikin)

Minua luultiin alle 15-vuotiaaksi ja pelikone suljettiin nenäni edestä. It feeeeels good

Sain puoli litraa naudan verta muovipullossa. Ohessa veriletturesepti ja käyttöohje, kuinka selviytyä Lievestuoreella

Kaksi lehtihaastattelua ja kaksi muuta lehtiesiintymistä

Opin harpin merkityksen Sinkkivesipullon viihteellisen uusiokäytön luomisen välineenä. 
Tiedättehän, rei'ittää pullon yläpäähän tasaisin välimatkoin koko kehälle pienet reiät ja sitten leikkii, että se on suihkulähde


Tajusin, etten voi elää onnellisena ilman täydellistä olkistetsonia. Se, kuka ensinnä menee Teksasiin ja noutaa minulle sellaisen, saa hyvän mielen ja lämmintä kättä.


Niin ja. Haluaisin leikkiä mystistä ja laittaa tähän päivien määrän (hahahaohho) ja salaperäisiä kuvia, mutta se olisi turhauttavaa koska olen jokaisella mahdollisella tavalla ilmaissut varmasti sen, että kesäkuun loppu ja Vive La France! Toisin sanoen, kolmen viikon itsenäistymiskaraistuminen.