sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Oh well, nothing goes better with cabbage than cabbage.

Tällä pitäisi vetää pää täyteen ennen kesäkuun alun tuomiopäivää.
Tähänastiset ns. saavutukset ovat surullisia, kirja on loputtoman mielenkiintoinen mutta en ehdi enää oppia kaikkea yhtä täydellisesti kuin kilpailijani, jotka oletettavasti ovat keskimäärin
a) valmiiksi jo yliopistossa
b) valmennuskurssilla
c) aloittaneet lukemisen täysipäiväisesti tammikuussa
FUU


Elokuvalippu kertoo kaiken olennaisen sosiaalisesta elämästäni. Justin Bieber -elokuva ja sitten yksin kotiin nukkumaan. Perinteinen perjantai, ja kuten lippuun painettu elokuvateatterin nimikin sen kertoo, fantasia.
Mutta leffa oli viihdyttävä ja yleisö sitäkin viihdyttävämpi.
Teini-ikäiset hinkuivat, huokailivat orgastisesti ja taputtivat Justinille jatkuvasti.
Minä onnistuin vain tahraamaan liilojen farkkujeni haaraosan nacho cheddar -mausteella, koska ne perhanan popcornkipot ovat alareunastaan reiällisiä. Ja kun ehdin kotiin ja kykenin housut yltäni poistamaan, mausteessa ei enää ollut makua. Antiklimaattista.


Jopa kuusivuotias pikkusiskoni on näin taitava tekemään minulle kampauksia.

Minulla on myös hiuskriisi. Olen siirtynyt MacGyver-vaiheesta sujuvasti Jon Bon Joviin (Bon Jopi!). Periaatteessa hiukset ovat minulle asiana aivan se ja sama, mutta en kykene ymmärtämään, mikseivät ne voi olla täydelliset heti herätessä ja säilyä sellaisina koko päivää, niin kuin kaikkien muiden hiukset. Joudun siis kulkemaan väärän pituisessa ja värisessä reuhkassa, ja se on suuri osasyy siihen, että tunnen itseni idiootiksi melkoisen osan ajasta. Parturiin ajattelin hiipiä vähän ennen yo-juhlia ja vetäistä vaikkapa rouheasti sen perinteisen polkkani.


Olen kyllästynyt hiuksiin ylipäätään. Pohdin tässä, josko saisin eräältä ystävähköltä lainaksi koneen, jolla tukan saa helposti ja nopeasti siiliksi... Kun tässä nyt ollaan muutenkin menossa roskiin; syksyllä huomaan ettei minulla ole opiskelupaikkaa, työtä, asuntoa johon muuttaa eikä kyllä sen puoleen myöskään ystäviä jotka edes ehtisivät/viitsisivät muuttoavuksi mikäli asunto olisi - joten saman tien ei tarvitse olla tukkaakaan. Korostuupahan maskuliininen leukaperieni muoto jopa nykyistäkin ylväämmin sitten.

6 kommenttia:

  1. Tätä on ehkä turha jankuttaa, mutta sulla on mahdollisuuksia päästä sinne kouluun. Sun vaan täytyy uskoa siihen, koska pessimismillä ja skeptisyydellä ei pitkälle tässä elämässä pötki. Tsemppiäää! :)

    Ja ihan for your information, ainakaan mun hiukset ei ole täydelliset heti herätessä, eikä missään vaiheessa päivää. :D

    VastaaPoista
  2. Hmph. Enkä pääse. Mutta kiitos. Voidaanko mennä säälikebabille itkemään sitten kun en pääse.

    ONPAS

    VastaaPoista
  3. Aika nousta itsesäälin syvästä kuopasta. Kaikki, _ihan kaikki_, lähtee omasta asenteesta :----)

    VastaaPoista
  4. Nooooh hei ajatellaan niin päin, että Jyväskylän yliopistossa matematiikan tai tietotekniikan opiskelu on varmasti aivan helkutin kiinnostavaa :) Että mitäpä tässä muuta kuin ostamaan yo-lakkia ja -mekkoa ja odottelemaan juhlaa, jossa saamallani todistuksella mitä todennäköisimmin voisin edes sinne päästä.

    mekkomekkomekkoo
    lakkilakkilakkiii

    VastaaPoista
  5. No niin, mekko ja lakki ovat molemmat mahtavia juttuja. Ja sä saat todistuksen, jota kuka tahansa kadehtisi, joten sun kannattaisi olla iloine ja ylpeä ahdistuneen sijaan.

    Jos kaikkeen suhtautuu pessimistisesti ja kyynisesti, koko elämässä ei ole mitään järkeä. Pessimisti häviää kahdesti. Kaikki järjestyy kyllä!

    VastaaPoista
  6. Ei nyt kuka tahansa mutta ehkä joku...

    Enkö saa pitää edes kyynisyyttä, elämäni viimeistä valopilkkua? ;(

    VastaaPoista

Kaikenlainen faniposti tänne.