perjantai 12. huhtikuuta 2013

"Home that our feet may leave, but not our hearts"

Ulkona satoi, suihkupullotyyliin. Taivas oli harmaa ja hirvittävän raskas.
Istuin autossa, Aallolla soi U2:n One, eikä mikään aikoihin ole tuntunut yhtä pahalta.

Se ei tuntunut pahalta siksi, että sade olisi kurjaa tai U2 scheissea, ei.
Se sattui, koska ihan pienen hetken mun maailma näytti, tuntui ja kuulosti Irlannilta.

Merkkejä on ollut havaittavissa tällä viikolla jo aiemminkin.
Ei kai ole ihan normaalia nieleskellä kyyneleitä aamupalapöydässä Mondon Irlanti-artikkelia lukiessaan?

Mulla on niin ikävä sinne. Koti-ikävä.



2 kommenttia:

  1. ihana postaus <3 tuli ikävä irlantia... ja keski-suomea!

    VastaaPoista
  2. Voikiitos J <3 (upee nimimerkki muuten)

    Soon, my friend, soon! Ainakin se keski-suomi.

    -D
    Trolol en jaksa kirjautua.

    VastaaPoista

Kaikenlainen faniposti tänne.