Rakastan nimittäin muitakin asioita.
Persikoita, etenkin sitä nukkaista pintaa.
Leopardikuvioista neuletakkia, jonka ihanaparasrakkausystävä osti minulle kirpputorilta.
Liikkuvaa linnaa, jota etsin vuosia - yhtäkkiä sen halusi minulle lähettää kirjepostina täysin tuntematon ihminen foorumilta, jolla aion alkaa viihtyä taas syksyn koittaessa aktiivisemmin. Pehmeäkantisuus ei edes harmita, kun kansikuva ja fontti ja muut tärkeydet ovat paikoillaan. Ehkäpä tämä saa kunnian olla ensimmäinen kirja, jonka luen uudessa kodissani (jos joskus löydän asunnon).
Pehmeitä upottavia kokolattiamattoja, sellaisia kuin laivoilla.
Karin Slaughterin dekkareita; etenkin Will Trent -nimistä etsivää vai agenttia vai mikä hän nyt olikaan.
Maustevoita, kun se sulaa pihvin päällä.
Kalenterien päällystämistä.
Monta kymmentä vuotta muita palvellutta filmijärkkäriäni, jolla olen ottanut jo noin 17 kuvaa.
Niin ja kaiken Snape-aiheisen löytämistä internezzistä. Sekä humoristisen että itkettävän aineiston. Voi minua.
Nii eikös se elämä olekin ihan mukavaa? :---) Oot ihana.
VastaaPoistaAina välillä.
VastaaPoistaItsepäs olet.