god saves the queen

Hellurei sun heiluvilles !
Pakko jälleen aloittaa yleisellä Päivittelyllä, onpahan taas ollut monenlaista.

Ylioppilaskirjoitukset, tai no, anteeksi, ylioppilaskirjoitus oli ja meni ja sE tulEE takaisin mElko miEllyttävänä arvosanana, veikkaan ma.
Älä alistu! aiheutti polemiikkia ja keskustelu käy kiivaana taas kerran. Fuck this shit, tää on ihan tyytyväinen tällä hetkellä niin pitkään kun vain se yksi rakkain vaimo ei mene minnekään. 
Kotona tilanne on ollut jännittävä aina hetkittäin. Liittyy ylläolevaan.
Ja sitten kaikkea muuta mukavata (ja vähemmän mukavata).


Mutta!
Lapsena minua pilkattiin vaatteistani. Minun mielestäni siskoilta perityt turkoosit villapaidat oli oikeasti ihan jees! Valitettavasti kuitenkin se tummansininen collegepaita mustaherukan kuvilla (hei oikeesti, äiti) laski itsetuntoani vuosiksi. Siinä oli paha karma siinä paidassa.

Murrosikäni alkuvaiheilla minua pilkattiin kiinnostuksestani politiikkaan. Nyt se on ainoastaan cool. Hmph, niinpä tietysti. Nimim. Keskustan strategiset valinnat 1964 - 2001 -kirjan syntymäpäivälahjaksi viime vuonna saanut.

Yksi kuitenkin on ikuista.
Rakkauteni monarkiaan, kuninkaallisiin niin meillä (eli naapurissa) kuin muuallakin. Dianan kuolema oli henkilökohtainen menetys, Skotlannissa raahasin vikisevää ystävääni sateessa kilometrejä vain nähdäkseni kuningattaren kesäasunnon ja hienoimpia hetkiä elämässäni oli se, kun saimme viime kesänä kiitoskortin Vickanilta ja Danielilta.

Ja tämä on ilmeisesti hiukan noloa.
Asia lienee jees, jos olet 65 ja elämäsi sisältö on Emmerdale ja Seura, mutta minä olen 17 ja aion ottaa perjantain 29.4. vapaaksi sillä se päivä on pyhä. 

Kate <3 William !!!

Tongue skillz - Kielitaitoa

Kyllähän minä sen ymmärrän, että elokuvien nimet on joskus käännettävä. Etenkin jos ne ovat vaikkapa swahiliksi. Mutta sitä en oikein ymmärrä, että tämä käännös on samaa kieltä kuin alkuperäinen. Viestin ymmärtäminen ei lisäänny ratkaisevasti, vaan uusi nimi on yleensä vain typerä.
Heräsin tähän omituisuuteen kesällä Ranskassa, mutta kyllä me pohjoismaalaisetkin osaamme.

Seuraavissa visuaalisissa esimerkeissä on havaittavissa kumpaakin sorttia.









Njaa-a.
Viimeisimmästä tosin on huomautettava, että jos jollain keinolla voimme vähentää Tom Cruisen elokuvien lipputuloja, sen on oltava moraalisesti oikein. Vaikka vaadittaisiin niin koviakin keinoja kuin kielellinen idiotismi. Koska Tom Cruise. -.-

Varsinaisia kielitaidon helmiä on itseensä imenyt myös fin-tv. Etsimme Lastan kanssa huonoa elokuvaa, päädyimme katsomaan laatuteosta nimeltä Virgin Territory.
Juoneen kuuluu, että kuuma Hayden Christensen päätyy tajuttomana makaamaan maahan nunnaluostarin lähettyville.
Nunnat uskovat hänen olevan lahja taivaasta ja kumartuvat tarkastelemaan miestä hihkaisten:
"Straight from heaven!"
Suomentajan tarjoama tekstitys luonnollisesti kuuluu:
"Hetero taivaasta!"


Nauran vieläkin.




Ps. Kuusivuotias pikkusisko, aiemmin kunnostautunut googlettamisen saralla, ilmoitti hernekeiton äärellä suuressa hauskuudessaan, että "olisi parempi jos se olisi geittoa eikä keittoa". Isosiskon hernegeitot olisivat ehkä ulostautuneet nenäteitse, elleivät olisi olleet vielä lautasella.

Uh, you really shouldn't mumble. Because I can't hear a word you're saying.

Just sayin'...


Ovatko geenit syntiä?
Jos lähdetään pohtimaan kristinuskon kannalta teologisesti, niin ihmisyys eli ihmisgeenit tuovat mukanaan perisynnin. Yksittäisillä ominaisuuksilla tai teoilla ei ole pelastuksellista merkitystä. Ei näin ollen myöskään esimerkiksi ihonvärillä, luonteenpiirteillä, seksuaalisella suuntautumisella tai älykkyysosamäärällä. Eikä edes puoluekannalla. Mutta olette te silti idiootteja, Perussuomalaiset.

Media antaa kristinuskosta ja etenkin luterilaisesta kirkosta jatkuvasti ja tahallisesti kärjistetyn kuvan, koska skandaaliotsikot myyvät. Kirkon piirissä toimii useita marginaalisia lahkoja, joiden näkemykset eroavat kristinuskon perusperiaatteista niin radikaalisti, että on vaikea ymmärtää, kuinka ne kirkon sisällä saavat ollakaan, mutta pääsääntöisesti luterilainen kirkkomme ei ole mitenkään läpimätä. Meillä on naispappeja ja fiksunoloinen arkkipiispa. Ja Jeesus.

"Se teistä, joka ei ole syntiä tehnyt, heittäköön ensimmäisen kiven."
Tämä niille, joiden mielestä homoseksuaalisuus on synti. Itse olen lukenut Raamatun kannesta kanteen ja tulkinnut sisällön jokseenkin niin, että ihmiset ovat syntisiä joka tapauksessa ihan vain siksi että ovat ihmisiä ja näin ollen olennaista on uskoa, että Jeesuksen armo pelastaa - omilla teoilla pelastusta ei saavuteta, vaikka Luther-säätiö sitä kuinka yrittäisi.
Itsestäänselvästi tämä tarkoittaa, että ihmisellä on mahdollisuus pelastukseen, olipa hän millainen vain. (Ja myös kirkkokuntaan katsomatta, muuten. Satun olemaan luterilainen, koska lapsena minut on luterilaiseksi kastettu enkä ole nähnyt syytä vaihtaa kirkkokuntaa, mutta ilman muuta uskon että muihinkin kristillisiin kirkkokuntiin kuuluvat voivat pelastua, kunhan säilyttävät itse yhteyden Jumalaan rukouksen ja synnintunnustuksen ja sensellaisen kautta. En käsitä joidenkin lahkojen tarvetta väittää, että vain he itse ovat riittävän oikeaoppisia päästäkseen taivaaseen.)

Seksuaalisuuden nostaminen pintaan medioissa ja oppiriitelyssä nykyisentasoisen aktiivisesti kuvastaa sikäli ihmiskuntaa, että kaikki aihepiiriin liittyvä keskimäärin hyvin monia kiinnostaa - en kuitenkaan näe yhtään syytä, miksi yksittäistä ihmistä pitäisi kovinkaan paljon kiinnostaa toisen yksittäisen ihmisen yksityiselämä, tai ainakaan miksi hänen pitäisi siihen saada puuttua. Ei seksuaalisuus ole myöskään kristinuskossa mitenkään erityisen olennainen osa uskonelämää suuntaan tai toiseen. Vai onko minulta vain mennyt jotakin kriittistä ohi, jumisten jatkot, anyone?


Lisäksi on hieman omituista vaikkapa rukoilla, että Jumala ottaisi homoseksuaalisuuden (tai heteroseksuaalisuuden tai minkä tahansa muun ominaisuuden) pois vain siksi että jokin taho sitä sattuu vaatimaan. Eikö oikeampi tapa olisi rukoilla ilmoittaen Jumalalle, että on joutunut hämmentävään elämäntilanteeseen ja pyytää Jumalaa ratkaisemaan tilanne johonkin suuntaan niin että ahdistus ja epävarmuus poistuisi - "mutta ei niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä", niin kuin Jeesuskin ennen kuolemaansa Matteuksen evankeliumin mukaan rukoili (tämähän olisi hyvä olla lähtökohtana vähän joka rukouksessa, koska lopulta Jumala tietää kyllä paremmin kuin vaikkapa Luther-säätiö tai mikä tahansa muu ihmislähtöinen taho, millaiseksi on kunkin lapsensa luonut ja minkälaista elämänpolkua tallaamaan). Jos Jumala on luonut sinusta vasenkätisen tai homon tai paksunilkkaisen tai ekstrovertin tai mitä ikinä niin Jumalan tahtoonhan tässä pitäisi alistua, ei se ole yhteiskunta joka ketään ohjaa mihinkään tällaiseen.



Yhteiskunnallisen päätöksenteon tasolla ei voida kuitenkaan tietenkään asioita perustella uskonnoilla, koska fakta on, että yhteiskunnassamme on useiden uskontokuntien edustajia ja lisäksi suuri määrä uskontokuntiin kuulumattomia. Demokraattinen järjestelmä perustuu kompromisseihin ja siihen, että kenenkään ihmisarvoa ei loukata.


Viimeksi tänään autoin ystävääni täyttämään opintotukihakemusta ja päivittelin, että leski/eronnut oli yksi siviilisäätyruutu (onhan näillä suurikin ero!!) kun taas avioliitto ja rekisteröity parisuhde ovat omina ruutuinaan (näillä ei pitäisi/saisi olla lakien suomiin oikeuksiin perustuvaa eroa valtiollisella tasolla, kirkot päättäkööt keskenään).


Saako vaan ottaa koko maailmaa hartioista kiinni ja ravistella, että tajutkaa jo, idiootit. Antaa havainnollistava esimerkki: "Kerropas sinä, Pentti, miltä tuntuu kun ajattelet vaimoasi Marjaa. Nii-in, mukavalta tuntuu, rakkaus lämmittää ja vähän jännästi läikehtii myös halu olla lähellä. Kas Pentti, tässä on Senja ja hän tuntee täsmälleen samoin vaimoaan Pirjoa kohtaan kuin sinä omaa vaimoasi. Millä perusteella kieltäisit heiltä onnellisuuden ja rakkauden? Tekisikö sinusta eheän, jos jokin ääriliike pakottaisi sinut parisuhteeseen tämän Tanelin kanssa? Niin ei. Nii-in."

Kyllä pitäisi poliitikon pystyä postformaaliin ajatteluun.
Kun minäkin siihen pystyn, hyvänen aika.

Lyhyt tiivistelmä: seurakunnan tehtävä on olla avoin ja armollinen koska niinhän Jeesuskin oli, median välittämää kuvaa lahkoista ei pidä yleistää koko kirkkoa koskeviksi ajatusmalleiksi, politiikka ja uskonto on pidettävä erillään, ihmisten pitäisi ajatella enemmän (relativistisuus, kriittisyys, reflektiivisyys, ongelmakeskeisyys!) ja tietyillä yhteiskuntamme osa-alueilla vallitsee yhä epätasa-arvoisuutta jopa ihmisoikeuksia loukkaavissa määrin.


On se hienoa, kun on jotakin itsensä ulkopuolista, mistä valittamalla voi purkaa myös itseinhoa, joka syntyy idiotismista matikankokeen viimeisellä minuutilla. Shame on me.

Mistä tulikin mieleeni - ketähän sitä äänestäisi ensi kuussa?

"I may be sitting at the Rose Terrace Nursing Home"

Ruotsia varten ostin susupaloja (koska parsa käski) ja hedelmänaperoita (koska halusin).
Suklaatahroja optiseen vastauslomakkeeseen - C'est la vie.


Suuri ja mahtava englannin sanakirja tietää, millaista naamaa englannin kirjoituksissa epäonnistuneelle voi näyttää.
O,o
Itse asiassa kirja arvasi jo silloin, kun allekirjoittanut vielä opiskeli ja "opiskeli".


Löysin myös vanhat, astetta eeppisemmät psykologian muistiinpanot. Ei se tainnut ihan näin opettajan dioissa seistä.

Matikan kirjoitukset puolestaan tulevat olemaan lähinnä pelkkä piknik, koska kykyni ratkaista minkäänlaisia matemaattisia tehtäviä on kadonnut. Mikäli kuitenkin saan pungerrettua jonkinlaisia vastauksia, kirjoitan niiden kaikkien perään "successful troll is successful". Tätä on harjoiteltu jo kotona.

Ja ns. lopputulemana tähän: Grammatik Galleri on tarjonnut useita hauskoja hetkiä, mutta kertokaa
a) mikä on tämän tehtävän pointti
b) mihin sedältä näyttävän henkilön käsi menee?
Vastauksia otetaan vastaan allaolevassa kommenttiloorassa.

Mutta.
Torstaina minä olen vapaa ja aion keskittyä laadukkaaseen kirjallisuuteen sekä mahdollisesti myös laadukkaaseen liikkuvaan kuvaan.

(Aiheeseen liittyvät kulinaariset kokeilut saavat odottaa vielä muutaman viikon.)

vie mut pois, vie kauaksi

Hallelujaaaaa
Jehovat nykyään tuo Vartiotornit postilaatikkoon, mä huomaan.

Käytiin katsomassa Mustaa Joutsenta ihanaisen Riinan kanssa. Ei hyvää päivää sitä psykoositykitystä! Saatoin jopa huutaa ääneen jossain kohtaa ihan vaan koska pelotti.

Kattokaa ny. Pelkäisit iteki.

Onneks oli kuitenkin noita eväitä.
Trailerin aikana ehdittiin nauttia kreeeeemidonitsimme ja tuplasuklaamuffinssimme, jonka jälkeen tyhjensimme säkkejä ilolla.

Aasiaan! (ei kuitenkaan Japaniin)

Olen tässä ajatellut ihan tosissani että how about slowin' it.

Katsokaas kun tästähän ei nyt oikein hyvää taas tule seuraamaan. Olen kipeänä koko ajan, käyn ylikierroksilla koko ajan enkä oikein kykene ideaalinukkumiseen. Rohkenen lotota, että kyse on yksinkertaisesti kahminnasta. Kahmin (ihana sana!) liikaa kaikennäköistä joka toki luo paineita ja stressiä joka toki oireiluttaa monin tavoin. 

Nyt pitää hidastaa.

Tää tahtoo maalle, hevosen pihaan, luomuruokaa, rajallisesti töitä ja vastuuta, rauhaa ja rakkautta ja aikaa olla spontaani.

Auttakkee. Kui mää ny sen toteuta?

Suerte que mis pechos sean pequeños

Miten niin Disney muka aiheuttaa nuorille epärealistisia odotuksia maailman, miesten ja oman ulkonäön suhteen?

Ylläoleva kuva havainnollistaa, kuinka Disney-prinsessalla - kuten useimmilla oikeilla ja elävilläkin naisilla - on epäsymmetriset rinnat.

(Vasen on ehkä kaksi kuppikokoa pienempi.)


Joo-o.

koska tänään ei ole miestenpäivä.

Jännittävän hätäisesti kyhätyllä videolla onnistunen onnittelemaan teitä naistenpäivänä.

Opiskelun välttelyn ohessa.

Jos tätä blogia muuten lukee joku miespuolinen, ilmoittautukoon - tajusin yhtäkkiä, ettei yksikään ole ainakaan koskaan kommentoinut.
??

Kertokaa myös, haluatteko nähdä tulevaisuudessa lisää loisteliaita videonvalmistustaidonnäytteitäni vai... joudutteko katsomaan ne vastentahtoisesti. Hahaa.

se on terve kun se leikkii

Halitulihaijaa, mates.
Kaikissa meissä asuu pieni lapsi.

Kaikissa asuu myös pieni diktaattori, ahtaaja, facebook-kiusaaja ja Perussuomalainen. 


(ylläolevat sain tietooni googlettamalla 'kaikissa meissä asuu pieni' koska tajusin, etten oikeastaan ole aiemmin kuullut muista kuin tuosta lapsesta ja todella tarvitsin tähän nyt muitakin.)
(ps. suokaa anteeksi tyhmyyteni, mutta mikä on ahtaaja?)

Leikkiminen on totaalisen aliarvostettua.
Minulla on kolme viihdyttävää, yksinleikittävää ajantappoleikkiä.

1) Hapsiainen kohtaa Lapashirviön
2) Ilon kautta
3) Yllätyksiä, joita kukaan ei huomaa kuitenkaan


Ensimmäistä ei varmasti tarvitse selittää. Se, ken ei tiedä mikä on Hapsiainen, on sivistymätön.

Toisessa käyttäydytään harvinaisen iloisesti kanssaihmisiä kohtaan ja tutkaillaan reaktioita. Kevyin aste on hymyily, ylemmällä tasolla raidatessa voi jopa elehtiä (justniinkusillee kui demis opetetaan)
Viimeisin reaktio sunnuntain bussimatkalla oli oikeastaan koominen. Yritin jakaa riemua ja väläytin hurmaavimman pepsodent-hymyni miehelle, jonka annoin poistua ennen minua linja-autosta. Reaktio?

:| ----> :(

ah kiitos. Mää vaan yritin.

Kolmannessa leikissä runsaasta hiustenharvenemisestani on jotakin hyötyä. Koska joka tapauksessa löydän niitä kaikista vaatteistani uskomattomia määriä, kirjoitan niillä viestejä viereiseen penkkiin tai edessä olevaan selkänojaan.
Viimeksi ehdin muotoilla hiuksista viisijalkaisen hevosen. Se oli yllättävän hidasta.

Ei mulla muuta. Pitäisi taas aktiivikäyttää wilmaa, sähköpostia, aivoja ja kynää. En taho. Tahdon tyttöystävän leipomaan minulle pullaa ja oloneuvostella possupuvussa (vaaleanpunainen fleecepuku, check).


pps. Mikä vaivaa aikuista naisihmistä joka soittaa radioon ja toivoo Justin Bieberiä koska 'se merkitsee mun elämässä niin paljon' ?

Facepalm/Off

Menkää te vain maanantaina aloittamaan uutta jaksoa. Minun on omistauduttava ylioppilaskirjoituksilla, joihin lukemisessa olen ollut aivan käsi.

Facepalm? Ei kun reisipalm. Naamareisi. Whatever.
Ja selässä joku random tuhvero.

Kouluruokaa nyt sentään tulee ikävä.

Niin hyvää puuta! Ja kiintiönäkkileipä in memorial.

Joku tosi kuuma syö porkkanaraastetta.

Jos mä meen...

Ei mennyt muuten nyt viimeisin pari vuorokautta ihan kuin Strömsössä.
Piti pitää Lastan kanssa matematiikkapiiri, laskimme kolme ja puoli tuntia hatarasti osaten. Sitten haimme kebabaa ja Hobbitin, katsoimme satunnaisia tv-ohjelmia kuten Dieetit vaihtoon ja Tuksun häät (sekä traumatisoivat kaksi sekuntia Adult-tv:tä vahingossa), nuokuin Tellus-tietovisan ääressä ja puoli kolmen maissa loistoideana päätimme katsoa Face/Offin, joka osoittautuikin mainioksi elokuvaksi, kun kelasimme toimintakohtauksia ohi. Aamuyön chattijuontaja viihdytti, kunnes viiden jälkeen päätin asettaa itselleni kymmeniä puhelinhälytyksiä kahdeksaksi aamulla.

Nääs yhdeksältä olin jo psykologian tentissä.
Minkä jälkeen koomasimme vielä kaksi ensimmäistä American Pieta.

Opiskelun eteen en ole tänään tehnyt mitään. Oho.