keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Evakko


Kaksi siskoa samassa huoneessa koko loman ajan?
Söpöinä pesukarhuina kanootissa matkalla samaan suuntaan?

Voisi onnistua.

Jossain vaiheessa tulee kuitenkin allekirjoittaneella raja vastaan. Jos siihen huoneeseen ei saa mennä, koska siellä puhutaan puhelimessa 24/7, on aika pakata patjansa ja siirtyä toiseen residenssiin (oletan, ettei siskoni lue tätä, muuten joutuisin kai perherauhan nimissä käyttämään sanaa "huone" tai jotakin muuta väritöntä speaking-for-dummies-henkistä ilmaisua, koska kuulostan kuulemma siltä että yritän päteä, kun puhun siten kuin tavallisesti puhun).

Noh, jos kuunteleminen on kielletty, niin en sitten kuuntele.

Tilanne on muutenkin suunnilleen seuraavan kuvan mukainen, eikä toinen osapuoli sitä edes huomaa, koska on liian keskittynyt kertomaan millä kaikilla tavoilla olen epäonnistunut ihmisenä. Niin ja puhumaan puhelimessa.

Sillä erotuksella, ettei kumpikaan ole goth eikä gay.

Pardon my French, mutta vittu mitä paskaa.


Mitäs muuta perhejouluun.

Isi antoi minun pitää vaihtorahat käytyäni kaupassa, noin kaksi euroa, ja ohjeistus kuului:
"Älä käytä niitä niihin ja niihin ja huonoihin miehiin."
Ensimmäiset niihin ja niihin taisivat tarkoittaa viinaa ja tupakkaa.
Sanoin, että eipä tuolla summalla hyviäkään miehiä saisi.
Ostin suklaata.

Lisäksi käytiin seuraava keskustelu jo mainitun isosiskon ja 8-vuotiaan pikkusiskon välillä:
I: "Miia, älä ole koko ajan noin kärttyinen." (Toim. huom. en ollut kärttyinen.)
P: "Ei Miia ole kärttyinen."
I: "Onpas."
P: "No sitten minäkin olen."
Kävin heittämässä yläfemman. Joku sentään ymmärtää minua tässäkin perheessä.

Kommenttiloota ottaa vastaan jouluavautumisia. Söitkö sinäkin enemmän kuin itsesi tai muun perheenjäsenen mielestä on hyväksi?

keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Kollektiivinen erakko


Olen havainnut, että erakoitumispiirteistäni huolimatta tarvitsisin ympärilleni ihmisiä. Sellaisia, jotka asuisivat samassa asunnossa ja joiden kanssa voisi jutella ja joihin voisi ärsyyntyä ja joiden kanssa voisi yhdessä siivota ja joille voisi huutaa ja joiden kanssa iltapalaa syöden voisi lykätä kouluesseiden kirjoittamista iltamyöhään. Ihmisjoukkoa josta voisi halutessaan erakoitua, mutta joka olisi kuitenkin tarvittaessa olemassa ihan konkreettisesti eikä vain puhelimen välityksellä.

Välillä on vähän ikävä yhdeksänhenkisessä perheessä elämistä. Minkähänlaiseen kommuuniin sitä pitäisi muuttaa, että saisi illuusion perheestä ylläpidettyä aikuisenakin, kun oma lapsuudenperhe on hajaantunut luultavimmin ympäri Suomea ja ehkä sen ulkopuolellekin.

Tajusin viime yönä, että ihan yhden käden sormilla laskettava määrä vuosia lienee siihen päivään, kun valmistun yliopistosta, ja viimeistään silloin muuttanen satunnaisten kämppäkavereiden luota ihan omaan kämppään, jonka ovessa lukee pelkkä oma sukunimi. Tai kyllähän minä tämän olen tajunnut jo aikaa sitten, ja olen innolla odottanutkin, mutta tällä kertaa iski tajuntaan, kuinka kauhean lopullista se sitten onkaan. Että siellähän sitä sitten yksin istutaan, syödään aamupalaleivät ylhäisessä yksinäisyydessä ja öisin kuunnellaan kaikuvaa hiljaisuutta. Ehkä jopa puoli vuosisataa. Sitten, jos niin vanhaksi elän, oletettavasti pikkuhiljaa muutan vanhainkotiin, jossa lienee seuraa, joskin seniiliä sellaista, mutta enpä taida siinä vaiheessa itsekään kovin terävä enää olla.

Onko hauskaa, onko.

Siinähän se uneton yö sitten menikin kivasti. Tyhjää tulevaisuutta ihmetellessä.

lauantai 3. joulukuuta 2011

"Ei hillitä voi kieltään"

Olen tässä pohtinut erästä asiaa.
Se liittyy ns. joulubiisiin nimeltä Joulupukki suukon sai.
Ainahan minä olen ajatellut, että typerä biisi, ja typerä lapsi (voi mikä nauru syntyiskään jos isi sais tietää tään?? nauru my ass), mutta äskettäin havaitsin tärkeän seikan, joka liian usein jää huomiotta.

Yleisestihän tulkitaan, että se kappaleen isi nyt vain ei ole ehtinyt vaihtaa pukin asua pois päältä.


Mutta.

Joulupukki suukon sai on amerikkalainen biisi.
Amerikassa joulupukki ei vieraile iltaisin lasten luona ja kysele niiltä tyhmiä.
Amerikassa joulupukki käy öisin, kun lapset nukkuvat.
Ja mikäli en ole aivan väärässä, joulupukkia ei ole olemassa, vaan lasten vanhemmat jättävät lahjat sukkiin takanreunalle, tai kuusen alle, tai mihin nyt sitten jättävätkään.


Tästä päästäänkin suureen kysymykseen:
miksi isillä oli joulupukkiasu päällä?
Lapsia varten se ei voi olla, koska amerikkalaiset lapset eivät kohtaa joulupukkia. Koska joulupukki "vierailee" öisin. D'oh.

Rautalangasta väännettynä: tämä mukamas jouluinen kappale ei kerrokaan hupsusta tilanteesta, jossa vanhemmat sattuvat pussaamaan keittiössä jouluilonsa keskellä. Tai no, siitäkin, mutta ensisijaisesti tämän laulun sanoman ytimessä on äidin mieltymys joulupukkiasuisiin miehiin.


En tiedä teistä, mutta minun mielestäni ajatus on aika inha. En vapaaehtoisesti suutelisi kyllä valkoista tekopartaa.


... Okei, myöntää täytyy, että minulle on jäänyt vähän hämäräksi, miten tällä lapsella sitten oli "nalle uus", mutta... amerikkalaiset. En hämmästyisi vaikka se nalle olisi ollut joku esijoululahja. Kunhan minun ei tarvitse luopua teorian luomisen aiheuttamasta onnistumisen tunteesta.

torstai 1. joulukuuta 2011

HOX!

Joulukuu on täällä!

Kuvaa klikkaamalla pääsee joulukalenteriin joka on täynnä kauniita poikia!


Mielestäni tämä on aikamoista edistystä viime vuoden kansanedustajakalenteriin verrattuna. Saatan toistaa itseäni, kun sanon noin, mutta olen pelottavan ylpeä näkemästäni vaivasta ja sen tuloksista. Ja olihan tuo googlettelu ihan hauskaakin, tunnustan.

Että hyvää joulunodotusta sinne kotikatsomoihin.