Satutuokio

Olipa kerran haaste, ja eräänä kauniina kesäisenä päivänä tämä haaste heitettiin eräälle Miia-nimiselle blogikirjoittajalle, joka oli tunnettu viehättävyydestään, vaatimattomuudestaan sekä ylitsevuotavaisesta huumorintajustaan, jotka kaikki hän oli saanut syntymälahjaksi haltiakummeiltaan Flooralta, Faunalta ja Ilomieleltä.

Haaste oli seuraavanlainen:
"Listaa asioita, jotka tuovat hyvää mieltä. Ihan sekalaisessa järjestyksessä. Haasteeseen kuuluu jakaa vähintään kymmenen hyvänmielenasiaa (jos saa haasteen uudelleen, niin ainakin viisi lisää). Anna eteenpäin viidelle bloggaajalle."
 
Ja vaikka sankarimme oli toisessa blogissaan kymmenen asiaa samaiseen haasteeseen jo listannut, hän päätti listata toiset kymmenen. Ihan vain siitä ilosta, että ilahduttavien asioiden miettiminen oli niin mukavaa. Listasta tuli tämännäköinen:

1. kukalliset täkit
2. perunakellarin tuoksu
3. mie/sie-murre
4. kun leffassa tai tv-sarjassa soi biisi jonka tunnistan, tai mainitaan joku kirja tai leffa tai tv-sarja jonka tiedän
5. tarjotin- tai ostoskoripinon suoristaminen
6. tärähtäneet valokuvat
7. keinuminen
8. kommentin saaminen johonkin tekstiin (blogitekstiin tai fiktiiviseen)
9. ruskea vakosamettijakkuni
10. foliokääreiset leivät

Ja niin Miia avasi bloggerin ja alkoi blogata. Copypastettuaan listauksen muistiosta työpöydältään hän huomasi, että haaste pitäisi antaa eteenpäin viidelle bloggaajalle. Miia oli kuitenkin jo aikaisemmin antanut samaisen haasteen eteenpäin viidelle, eikä keksinyt viittä vastaanottajaa lisää. Niinpä Miia päätti haastaa ainoastaan kanssabloggaajansa Lauran. Sitten hän kuiskasi hiljaa: "Kuka tahansa muukin saa tämän haasteen ottaa, jos niin tahtoo", ja yksinäinen kyynel vierähti hänen poskelleen. Miia klikkasi 'Julkaise' ja palasi takaisin tietokoneen ulkopuoliseen elämään, joka sillä hetkellä koostui Carole Kingin kuuntelemisesta, niistämisestä ja hänen kokeellisena keittiöhetkenä itse leipomastaan gluteenittomasta kääretortusta.

Sen pituinen se.