lauantai 18. kesäkuuta 2011

Tiedän yhä mitä tein tänä kesänä

Nyt aion kertoa teille lyhyesti mitä tapahtui matkallani Helsinkiin pääsykokeisiin.
Sitten aion hetkeksi eksyä aiheesta.

Yritin opettaa pullaposkiselle 8 kuukauden ikäiselle yläfemmaa. Melkein oppi.

Kyseisen lapsen omistamasta kirjasta.

Ostin Happy Mealin. Melko lailla heti kokeen jälkeen. Ainakin ateria oli iloinen.

Alepan kassa kysyi, tarvitsenko vielä jotain muuta. Melkein hämmennyin. Olisiko pitänyt pyytää hakemaan vaikkapa lisää keksejä valitsemieni lisäksi, vai näytinkö siltä että tarvitsen tupakkaa, koska se oli aika lailla ainoa tuote kassan lähettyvillä? Saatoin siltä näyttääkin, koska oli koeaamu. Mutta silti. Kysytäänkö lähikauppojen tai markettien kassoilla tällaista kovinkin usein? Ei haittaa, oli hauskaa.

Ymmärsin etten voi olla täydellisen onnellinen ennen kuin minulla on punainen nuttura. Vastahankittu polkka hakeutuu nyt siis kauas saksista ainakin hiemaksi aikaa.

Ostin kaksi kirjaa:
- Mielensäpahoittajan olen halunnut siitä asti, kun sen luin. Samastun kertojaan. Kun näytin kirjaa ystävälleni, hän sanoi: "Tämähän kuulostaa ihan sinun puheeltasi. Oletko varma ettet ole kirjottanut tätä salanimellä?" Olisinpa.
- Muumipappa ja meri. Samastuin kovasti Muumipappaan.
Onneksi on kirjakaupan lahjakortteja.

Maksoin kolme euroa Mandarin Morning -mehusta. Se oli sen arvoista. Tavoitteeni on käyttää ruokabudjetistani jatkossa suurempi prosentti laadukkaaseen mehuun ja pienempi prosentti vaikkapa tortillasipseihin. (As if.)

Kävin katsomassa elokuvan Never Let Me Go. Kauniit värit, kauniita ihmisiä, kaunis tarina. Kirjasta tehdyksi elokuvaksi yllättävän hyvin elokuvana toimiva, suosittelen jopa niille jotka eivät ole kyseistä kirjaa lukeneet.


Nyt kun pääsykokeisiin lukeminenkin on ohi, tuskin enää tulen kuulemaan kuusivuotiaalta pikkusiskolta samaa kuin lukuloman päätteeksi:
"Sää kaipaat kuntoa
oi kunto missä olet
se lähti pois kun sää vaan luet koko ajan"
(suora lainaus)
Ehkä jossakin elämänvaiheessa pitäisi aloittaa myös urheiluharrastus, että kaivattu kunto löytyisi. Tänään juoksin zombie-invaasiossa. Lasketaanko se urheiluksi?

Kuvan Ling ei liity juttuun.

2 kommenttia:

  1. Kunto on ihan jees piilossakin. Palaa sitten jos palaa!

    VastaaPoista
  2. Kiitos Riina :D Ei mulla turhaa stressiä tosta kunnosta kieltämättä ole :-----D

    VastaaPoista

Kaikenlainen faniposti tänne.