Joulu meni menojaan ihastuttavan perinteisellä tavalla. Erinomaista ruokaa, erinomaista punaviiniä ja erinomaisia lahjoja. Isä pukeutui smokkiin ja nukahti sohvalle nelituntisen ruokamaratonin jälkeen, äiti paheksui perijättäriensä viininkulutusta ja me perijättäret puhuttelimme toisiamme "your ladyship" ja "milady" läpi pyhien, kiitos Downton Abbeyn.
Välipäivinä kieltäydyin asiallisista vaatteista ja keskityin kuluttamaan suklaata ja sohvaa. Sisko karkasi naimisiin, toinen hankki auton ja minä päätin ryhdistäytyä sitten ensi vuonna. Nyt se hetki on valitettavan lähellä ja paremman elämän uudenvuodenlupaukseni hirvittävät minua jo nyt.
Yhdestä lupauksesta aion kuitenkin pitää kiinni, vaikka kaikki muut jäisivätkin toteuttamatta; ensi vuonna tähän aikaan minulla on takanani valtavan onnellinen vuosi. Se vaatinee töitä joka päivä, mutta vaatikoot. Se on sen arvoista.
Vuoden viimeistä iltaa vietän yllättäen ruokapöydän ääressä. Kaikki rakkaimmat eivät ole läsnä, mutta sitäkin enemmän ajatuksissa. Vuoden viimeiset sekunnit lasken ilman ihmistä, jota ottaa kädestä ja suudella nollan kohdalla, mutta ei se mitään.
Hilpeää uutta vuotta! Olkaa ihmisiksi ja olkaa onnellisia.
Ihana natsipipari.
VastaaPoistaAjattelin käydä pitkän kaavan mukaan vierailulla luonasi vielä ennen kuin walaistun. Anteeksi että en ole saanut aikaiseksi moneen kuukauteen. Ja hyvää vuotta 2013!
Eikö! Balleriina goes natsi! Oi se olisi mukavaa, näin tapahtukoon ja tapahtukoon muutenkin paljon kaikkea mukavaa ennen walaistumistasi! Nähdään pian! <3
VastaaPoista